16/03/2014

Limoncello fatto in casa- opetus miten ei tehdä


Fran isällä on tapana käydä Sisiliassa joka toinen kuukausi tervehtimässä äitiään (Nonna Nancy on yksi lempi-ihmisistäni! 90-vuotias joka edelleen käy lauantai-iltasin tanssimassa ja jonka ihan oikea sukunimi on di Bella ja joka ei ikinä poistu kotoaan ilman hattua ja joka tekee maailman parasta ruokaa (oman äitini jälkeen) ja jakaa elämän viisauksiaan ihan kuin Tähtien sota- elokuvan Yoda) ja muita sukulaisiaan ja tuo aina mukanaan jotakin.

Viime kerralla oli täydellinen sitruunakausi ja Fran isä toi mukanansa juuri poimittuja sitruunoita perheen sitruunapuista jotta saisin pakata mukaani myrkyttämättömiä, aivan taivaallisen tuoksuisia sitruunoita.

Käytämme sitruunaa ruuassa muuten päivittäin. Kanan tai bresaolan tai parsakaalin päällä mutta nyt kun  kotonani oli niin paljon käsittelemättömiä sitruunoita halusin kokeilla oman limoncellon tekemistä!

Ruotsissa ei saa ostaa 90 prosenttista alkoholia ilman lisenssiä, eli siinä tuli vastaan jo ensimmäinen ongelma. Oli siis tehtävä limoncelloa johonkin muuhun alkoholiin. Päätin käyttää vodkaa- big mistake.

Mutta siis, jos haluaa tehdä limoncelloa, siihen tarvitaan myrkyttämättömiä sitruunoita jotka pestään ja jonka kuori kuoritaan siten että siihen tulee ainoastaan keltaista osaa eikä laisinkaan valkoista osaa koska valkoinen sitruunankuoren osa tekee juomasta kitkerää.

Kuoret laitetaan alkoholiseokseen kuukaudeksi, suljettuun astiaan likoamaan.

Tämän jälkeen tehdään sokeri-vesi-seos joka yhdistetään sitruunankuoriliuokseen (jotta juomasta tulee n.40 %) ja tämä sitten siivilöidään ja pullotetaan ja pakastetaan.

Limoncello, jonka tein, maistuu todella hyvälle aluksi, koska raikkaat Sisilian sitruunat olivat oikeasti todella hyviä ja heti sen ihanan sitruunanmaun jälkeen maistuu Koskenkorvan peruna joka jättää suuhun ällöttävän jälkimaun. Älkää siis ikinä tehkö limoncelloa näin.

Kuulin huhua että Ruotsin italialaiset tekevät limoncelloa grappaan ja että se olisi parempaa. Ensi kevään sitruunakautta siis odotellen... 

No comments: