Joskus elämässä tulee eteen niitä pahoja päiviä. Kun on stressiä, liikaa tekemistä, mikään ei tunnu mielekkäältä, päätä särkee, lihaksia jomottaa ja haluaisi vaan mennä peiton alle piiloon.
Tällä viikolla on tuntunut juuri siltä, kun haluaisin saada työhöni liittyvää tutkimusta tehtyä. Tutkimuksen eteen olen tehnyt paljon töitä. Olen lukenut kasapäin kirjallisuutta, mailaillut henkilöiden kanssa ympäri maailmaa, pitänyt kokouksia vaikka minkä tahon edustajien kanssa, juossut K-Raudassa ostamassa maalia, soittanut isälle, joskos isä voisi tehdä hieman puutöitä ja saanut kasaan ison määrän ihmisiä tekemään testiä.
Minulle luvattiin yhtenä päivänä yhtä kiitospalkintojen ja lampunvaihtamisten suhteen ja toisena päivänä toista. Kaiken maailman väärinkäsityksiä ja vääriä lupauksia. Töiden lisäksi parhaimmat kaverit ovat huonolla tuulella ja tarvitsisivat apua ja tukea jota en ole pystynyt antamaan. Koira joutui yllättävään leikkaukseen ja tarvitsisi huolenpitoa. Ei vaan aika riitä kaikkeen.
Nyt kuitenkin päätin, että mitäs sitten. En voi tehdä kaikkea. Jätän pois ne asiat, joihin ei nyt tarvitse panostaa ja teen muut asiat tärkeysjärjestyksessä. Nyt tarvitaan myös arkipäivään hupia ja mikäs sen parempaa kun mahtavan sählyjoukkueemme treenit, kivat synttäribileet, aamupalatreffit ja matka Milanoon? Milanossa kun vielä on vaikka mitä hauskaa! Musiikkivideon teklemistä, kansainvälisten klulttuurien messut, ulkomaille töihin- konferenssi ja ihanan lämmin syli, johon voi käpertyä.
All we need is love.
3 comments:
:( Försök orka. Och ifall du behöver en promenad i regnet och lite pratsällskap bor jag bakom knuten :)
Kram,
tack Pyppe :) du är helt underbar :) men vi kan nog annars också gå på promenader om du vill!!
Jo, visst kan vi det. Jag promenerar varje dag med dogina. Så kom gärna med nån dag :D
Post a Comment