Valaistus.

Vihaan lamppuja ja valaisimia. En tiedä mitään niin kamalaa kun kauppojen valaisinosaston. Muuten sievästi sisustettu tila pilataan joillakin mukamas-design valaisimilla jonne tungetaan hehkulamppu. Yökötys. Lempivalonlähteeni ovat aurinko ja kynttilä. Olen kuitenkin opiskellut valaistustekniikkaa ja rakastan työskennellä valaistuksen parissa. Onkohan tämä ristiriitaista? Ei:

Aivan ensiksi: hehkulamppu on upea keksintö. En aijo laisinkaan ottaa kantaa hehkulampun kiellosta tai sen energiatehokkuudesta. Itse en tosin kotiini hehkulamppuja halua, koska hehkulampun valon väriä, valaisukulmaa ja intensiteettiä on aika kökköä ohjata.

Tykkään kovasti huoneiden valaistuksesta, joissa valonlähdettä ei laisinkaan näy. Pidän siitä, kun valonlähteitä saa piilotettua seiniin tai kattoon. Pidän myös niistä valaisimista, joissa valo on diffuusia, eli kappale johon valonlähde on laitettu on peitetty materiaalilla (tai saatu aikaan optiikalla) jossa kappale näyttää säteilevän valoa tasaisesti, ilman kirkkaita tai tummia kohtia.

Pidän siitä, että valaistusta voi ohjata. Tiedättehän himmentimet? No himmennin on ihan ok, mutta se ei oikein anna paljon mahdollisuuksia. Pidän siitä, kun valoa voi ohjata esimerkiksi kosketusnäytöllä tai tietokoneohjelmalla. Sen kanssa muuten teen töitä, eli Dali ja DMX protokollien parissa. Ne ovat standardeja jotka ”auttavat” informaatiota pääsemään kosketusnäytöltä valaismelle. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa ohjataan valoja DMX-protokollan avulla. Onhan se helpompaa sanoa tietokonelle "tee" kuin itse näpsyttää 100 000 katkaisijaa rytmissä :)

No mutta kotona? Sanotaan vaikka, että sinulla on iso tila, jossa on ruokasali ja olohuone. Olohuoneessa on takka ja muuten tilassa on isot ikkunat. Ohjausprotokollien parissa voit vaikka painaa nappulaa ”päivä” jolloin valot himmentyvät ja sälekaihtimet avautuvat mutta se tumma nurkka siellä takan takana saa kuitenkin valoa. Tai voit ohjata valmiita omia tapahtumia, kuten ”illallisjuhlat”, ”tv-katselu” tai ”siivous”, voit sitten vaikka valita, että illallisjuhlien aikana ruokapöydän yllä on valoa, mutta takka-alue on himmeä, koska sinulla on siellä kynttilöitä. Myöhemmin ehkä valo muuttuu hitaasti punaisesta siniseen ja siitä vihreään. Kuka tietää. Saat itse valita. Ja jos haluat, voit kerrran tehdä suunnittelun ja sen jälkeen ehkä haluat että valaistus hoituu itsestään. Tai muuttuu kun taputat käsiä. Kaikki on mahdollista :)

Esimerkiksi viime viikolla ohjailin töissä valoja iPodilla :)

Jos siis saisin rakentaa talon, rakentaisin sen siten, että valaisimia ei näkyisi, vaan kaikki valo ”tulisi jostain”. Esille laittaisin muutaman valaisimen, jotka eivät tuottaisi minussa ärsyyntyneisyyttä. Esittelenpäs muutamaa teille.

Tämä on Zumtobelin Ondaria valaisin. Se on litteä, ovaali ja sen pinta on yhtä kirkas jokapuolelta, eli siitä ei näy valonlähdettä. Tosin en tykkää, kun valaisin roikkuu ja johdot näkyy- meneepä hankalaksi :) Mutta olen tämän asian suhteen kranttu. Itselläni on Ondaria-valaisin, joka sopii hyvin valkoisiksi maalattujen puukalusteiden yläpuolelle antamaan ruokailuvalaistusta.

Tässä on Joe Colombon suunnittelema Colombo-pöytävalaisin. Valonlähde on tuon valkoisen osan sisällä josta valo ohjautuu pleksilasiin. Pleksissä valo pääsee karkaamaan päästä, eli valaisin valaisee tuollaisen pitkulaisen alueen pöydällä. Tämä on yksi lempi-ideoistani ja rakentaisin mielelläni itsekin pleksivalaisimen. Tosin pitäisi löytää taitettua pleksilasia...

Tämä on Vico Magistrettin suunnittelema pöytävalaisin, jota Artemide vieläkin myy. Valaisimen nimi on Eclisse ja se on suunniteltu vuonna 1966. Tutustuin valaisimeen Fralla, koska Fra käyttää sitä yöpöytävalaisimena. Vuotta 1966 ajatellen, ajatus on ollut ihan huima!  Valaisimen sisällä on siis hehkulamppu ja pyöreää osaa voi sormin pyöritellä ja siten päättää paljonko valoa valaisimesta haluaa saada. Hyvin simppeliä mutta fiksua.