Vietin kolme päivää Itävallassa, siinä samassa pikkukaupungissa jossa ennen asuin ja jossa on yritykseni pääkonttori.
Oli aivan ihanaa viettää ne kolme päivää 21-asteisessa auringonlämmössä kun sää-appi puhelimessa osasi kertoa Tukholmassa olevan -6 ja lumimyrskyä.
Oli itseasiassa niin ihanaa etten ehtinyt nukkua laisinkaan. Kävimme Jennin kanssa pihvi-ja punaviini illallisella ja lähdimme hyvissä ajoin nukkumaan koska molemmilla oli vielä ohjelmantäytteistä viikkoa edessä mutta kun moni kolleega nukkuu samassa hotellissa sitä vaan törmää joihinkin hissijonossa joka sitten vaan venyy aamuyöpitkiinn keskusteluihin kaikesta josta ei ole ehtinyt puhua työpuheluiden ja videokonferenssien kautta..
Seuraavana iltana nuoret tuotepäälliköt yllytti mukaansa ja kävimme Intialaisessa ravintolassa lähikaupungissa iltaretkellä ja nauroin niin paljon että vatsalihaksiin sattui oikein kunnolla seuraavana päivänä. Sen jälkeen oli tietenkin tavattava ystäväni Ralf ja hänen uusi tyttöystävänsä ja sekään ilta ei päättynyt aikaisin.
Perjantaina siis olin onnellisesti muka matkustamassa ajoissa kotiin viikonloppua viettämään mutta Zürichin lentokentällä vastassa oli hyvin punaisesti merkitty ilmoitustaulu ja lento oli niin myöhässä että ehdimme juoda jopa viinipullollisen ruotsalaisen ja ranskalaisen kolleegani kanssa...
Koko tästä rumbasta tuli mieleen Jennin ja mun keskustelunaihe siitä, miten Itävallassa aina vaan sattuu ja tapahtuu ja sunnuntaina sitä miettii miten koko viikon ajan sitä käytiin ulkona jokaikisenä iltana vaikka alkuviikosta kalenterissa ei välttämättä ollut mitään ohjelmaa. Olimme myös molemmat sitä mieltä, että sosiaalinen elämä joka viikko johon liittyy vain laisillinen tai kaksi on kuitenkin niin paljon parempaa ja hauskempaa kuin traditionaalinen suomalainen tapa, jolloin ei tehdä mitään arki-iltoina ja viikonloppuna juodaan niin paljon että sunnuntaina on paha olo.
No comments:
Post a Comment