Työpaikkani

Ennen ajattelin, että jonkun Teknillisen korkeakoulun tutkija on varmaan yksi tylsimmistä ihmisistä mitä maan päältä voi löytyä. Kategorisoin ennen labrassa istuvat tylsiksi juustoiksi, joilla ei ole hajuakaan muusta elämästä ja istuvat hiljaa ja yksin ja pohtivat jotain nippelitietoa. Nykyään olen eri mieltä.

Valaistuslaboratorio on nimittäin ihan sairaan magee paikka! Vaikka en sinne haluaisikaan jäädä töihin, ei ei ei, minuahan odottaa ihana elämä ihan muualla kuin Suomessa, mutta on siellä hauskaa olla. Joka kerta kun otan yhetyttä yrityksen edustajiin tai professoreihin toisissa yliopistoissa ja mainitsen missä työskentelen saan nopeaa ja hyvää palvelua ja kehuja miten hieno paikka työpaikkani onkaan.

Kun  aamulla saavun työpaikalleni, hymyilen ja yleensä naurahtelen kotiinmenoon asti. Eikä minua haittaa siellä istuminen iltaan asti.

Samassa työhuoneessa kanssani istuu tohtoriksi suuntaava Jaana. Jaana on ihana ihminen ja Jaanan kanssa suurimmat naurut saammekin aikaan. Jaanan kanssa meillä onkin hauska kilpailu. Me keräämme "äijäpisteitä" ja "tyttöpisteitä". Esim. kommenttiin "vitsi mun ripsiväri on paakkuuntunut, täytyisi ostaa uutta" saa kerättyä tyttöpisteitä kun taas äijäpisteitä voisi saada jos kertoo tarinoita traktoreista, moottorisahoista, sähköasennustöistä tai muusta klassillisesti miehekkääksi hommaksi kategorisoidusta. Kumpikaan pistekategoria ei ole toistaan parempi, ne on vaan piristävä inside-läppä.

Pisteiden lisäksi meillä on "lista", jonne kerätään juttuja, jotka ovat sen toisen mielestä hieman kyseenalaisia. Meidän listat ovat "seinällä" ja seinään pääsee kaikenlainen hauska. Jaana kuvaili juuri seinäämme ja tämän näköinen se on:

viisauksia

Listat

Sudokuja teemme joka päivä ja niitä ei voikaan enää ripustaa seinälle vierekkäin vaan niitä kasataan jo päällekäin.

Työtehtäviimme liittyviä uutisia

Jaanan syntymäpäivän kunniaksi hankin Jaanalle tähdenmuotoiset ledi-jouluvalaisimet. Ne koristelevat kauniisti toimistoamme, jossa muuten tarjotaan vierailijoille glögiä ja piapreita. Tuttujahan meitä käykin moikkaamassa ja kivoja hetkiähän me siellä vietetään. Olemme myös aloittamassa Eteläeurooppalaisen perjantaivieton, eli ensimmäisen drinkin voi jo työpaikalla nauttia.

Niin, niihin ledivaloihin! Nehän siis hankittiin Jaanalle, jotta Jaana voisi tehdä niistä lammastaidetta...