Aamulla pakenin varhain töihin, ikkunaremonttiemiesten tieltä pois. Sain hyvin työskenneltyä ja tapasin äidin kaupungissa jo kahden maissa. Kävimme kampaajalla värjäämässä tukkiamme ja itse leikkautin myös latvat. Skumpan ja salaattiruokailun jälkeen mentiin katsomaan Coco Avant Chanel-elokuvaa.
Elokuva oli pitkä ja rauhallinen ja hauska ja kaunis. Elokuva, jota katson mielelläni mutta en jaksa toiste pitkään aikaan. Audrey oli lumoava oma itsensä, kuten aina. Ja oli hauska huomata ettei italiantaidot ole poistaneet ranskantaitojani. Elokuvassa puhutaan nimittäin aika hitaalla ja rauhallisella tahdilla, vinkkinä ranskanopettajille ;)
Äiti tietää miten paljon rakastan ja himoitsen näkkileipää ja vei minut sen takia Kanniston Leipomoon ostamaan ihania näkkäreitä. Voisin ihan tyytyväisenä elää vankilaruualla jos näkkärin päälle saa oikeata voita :)
Nyt siis rouskutan näkkäriä, ihailen uusia ikkunoitani, nautin tummasta suklaasta ja jokailtaisesta Skypemaratoonista. Öitä!
1 comment:
Cool, jag måste släpa mig till bion nån dag för att se filmen, jag vann ju trots allt biljetter till den :) Jag har "inte haft tid". Men roligt att höra att den är bra! :)
Post a Comment